Lift me up…

Kahvakuulaurheilu – tämän hetken kaikista tärkein ja ehkä siitä on pikkuhiljaa tullut nyrkkeilyn ohella myös rakkain laji urheilun saralla.

Kun yli vuosi sitten liityin Lift Me Up -kuulaseuraan, nostamisesta tuli vieläkin vakavampi asia itselle. Ilon kautta teen sitä edelleen mutta seuraan liityttyäni huomasin, että juuri sitä olin kaivannut; vertaistukea ja mahtavaa porukkaa joka oli, no aika sitoutunutta sakkia. Aika nopeasti tutustuin ihmisiin, mikä ehkä itselleni ei ole niin helppoa ja löysin yhtäkkiä itseni kuvaamasta kurssia, kirjoittamasta seuran blogiin ja retkeilemästä Nuuksiossa. Tämän vuoden alusta menin mukaan hallitukseen ja tulen vetämään myös viikkotreenejä sunnuntaisin.

Aika paljon tapahtunut vuodessa ja uskon, että se johtuu seurasta, sen jäsenistä ja kuinka kaikki uudet jäsenet otetaan avosylin mukaan toimintaan ja kannustetaan. Kiitos Liftarit siitä ♡ Ilo olla mukana!

Ei tämä nyt kuitenkaan aina pelkkää ruusuilla tanssimista ole… Se hetki kun tuntuu, että vihaat koko rautamötikkää ja voisit viskata sen pidemmälle kuin sinne pimeimpään reikään kirosanojen saattelemana mutta treenin loputtua mietit, ettei se nyt ollutkaan niin hirveää kun siitä selvisi ja kaikki ikävät ajatukset kaikkoavat ja alkaa suunnitella seuraavaa treeniä.

Kuva Max Käär

Ehkä kuulanostamisessa kiehtoo se, että aina voit olla parempi ja kehittyä, saada hiottua tekniikkaa ihan vähän paremmaksi, toisin sanoen koskaan et ole valmis ja tuskin tuletkaan. Itselläni on isoja tavoitteita nostamisen suhteen, en ota paineita mutta meinaan tehdä pirusti töitä sen eteen jotta saavutan ne.

En oikeastaan tiedä mitä halusin tällä kaikella sanoa, ehkä sen että kuula on mahtava väline ja jos olet joskus miettinyt sen kokeilemista tai liittymistä kuulaseuraan niin älä mieti enää!

Tulevana sunnuntaina Lift Me Up järjestää avoimet treenit ja olet tervetullut sinne yksin, kaksin tai vaikka kolmisin. Treenit järjestetään Optimal Performance Centerillä, Elimäenkatu 9 Vallilassa.

Lisäksi 26.3. järjestetään kahvakuulaurheilun peruskurssi jossa opitaan oikeat ja turvalliset nostotekniikat.

Ihanaa loppuviikkoa ja toivottavasti jokainen löytää sen oman lajinsa jonka vie mennessään oli se sitten mikä tahansa!

-A

torstai 9. maaliskuu 2017|

koukussa kuulaan

Kuulakärpänen puraisi minua vuonna 2011 kun kävin Tuomo Kilpeläisen kahvakuulaohjaajakoulutuksen.

Ai että, tuo kahvallinen paino oli hieno tuttavuus. Ennenkaikkea se, että yhdellä välineellä voi treenata koko kropan ja sen voi ottaa mukaan minne vaan. Ja mukanahan tuo kulki; mökille ja joka kesäloma purjeveneeseen. Yksi hienoimmista treeniympäristöistä oli saaressa kaukana kaikesta, silminkantamattomiin merta edessä ja kuula. Mitä sitä voisi enempää toivoa?

kahvakuula_laituri_900

mokkikuula

Omien treenien lisäksi olen alusta asti ohjannut kuulatunteja ja ollut myös kovin kiinnostunut jongleerauksesta mikä on sitten taas ihan oma juttunsa.

IMG_2302

Pari vuotta sitten tuli kuitenkin olo, että haluaisin aloittaa enemmän tavoitteellisen treenamiseen kuulalla ja keskittyä pelkästään nostamiseen, hioa tekniikkaa. Löysin itseni Lift Me Upin kurssilta tämän vuoden alussa ja siitä se sitten lähti. Kuula ja minä olemme olleet aika erottamattomat, välillä yhteinen matka on ollut todella takkuista ja turhauttavaa mutta olen sinnikkäästi jatkanut harjoittelua ja kyllä sitä on päässyt fiilistelemään kuinka kehitystä on tapahtunut, varsinkin voimakestävyydessä.

Nyt on takana 3 kisat tai cup:it joista yksi oli puolimaratoni jossa kuulaa nostetaan 30 minuuttia putkeen vapaalla käden vaihdolla. Kuula ei saa koskettaa maata ja jos näin käy vaikka viimeisillä sekunneilla niin se on hylsy sitten. Normikisoissa kuulaa nostetaan 10 minuuttia ja yhdellä käden vaihdolla.

kahvakuula_small_IMG_3470 (kopio)

Itselleni oli jo sinänsä saavutus osallistua kisoihin, pelkäsin ettei pää kestä. Onneksi kilpailuhenkisyys löytyi nuoruudesta kun kisasin ratsastuksessa ja onnekseni selvisin kisoista ilman suurempaa jännitystä. Toinen saavutus oli se, että ennen jokaista kisaa tein itselleni tavoitteen mikä olisi hyvä saavuttaa ja kaikissa pääsin tavoitteen yli eli ei huonommin. Nälkä kuitenkin kasvaa syödessä ja näin pitääkin ja aina jäi vähän hampaankoloon. Mutta kirjoitan lisää kisoista toisella kertaa; fiiliksiä ja miten valmistauduin, mitä liikkeitä ym.

Vaikka olen treenannut kuulaa jo 5 vuotta, vasta tänä vuonna otin sen päälajiksi. Aiemmin yhdistin kuulan muihin treeneihin, nyt yhdistän muut treenit kuulaan. Se onkin sitten taas oma palapelinsä ja siitäkin myöhemmin juttua.

Jos yhtään innostuit tai mielenkiinto heräsi tätä maagista lajia kohtaan niin käy lukaisemassa Lift me upin sivuilta juttu parin viikon takaiselta kurssilta täältä (kuvat ja teksti ovat allekirjoittaneen). Lisäksi aloitan toukokuussa taas puistojumpat Lauttasaaressa jossa treenataan kahvakuulalla kaiken muun ohessa, joten sinnekin olet enemmän kuin tervetullut tutustumaan. Lisää infoa tulee tänne blogiin, https://www.facebook.com/formafit.anna/?fref=ts ja kotisivuille etusivun ajankohtaista osioon.

Pysy kuulolla – kahvakuulatarina jatkuu!

 

tiistai 26. huhtikuu 2016|